Aloittaminen on turhaa; lähes aina. On turha puhua jonkin aloittamisesta, sillä mitään uutta ei voi alkaa. On vai tapahtumista sekä tapahtumien ilmentämistä. Erinäiset tekijät ovat jo olleet ympärillämme kauan aikaa, me todennamme vain nyt niiden olemassaolon. Ei myöskään ole mielestäni oikeutettua puhua jonkin luomisesta, sillä tämäkin kaikki pyöristyy lähinnä erinäisten välittäjä-aineiden tuottamiin harhoihin. Niinpä "aloittaminen" tuntuu siis turhalta sanalta tässä yhteydessä.

Kutsutaan tätä siis pikemminkin lopuksi... tai lopun todentamiseksi. Olemme saavuttaneet pisteen, jossa olemme myöntäneet kaiken loppuneen ja nyt voimme ryhtyäkin tarkastelemaan taakse päin sitä, mitä oikeastaan tapahtuikaan.